Wideodji ngam yeñtinde aawɗeele men felo e felo

Aawɗeele keelaaɗe : filmuuji jaŋde ngam jeñtingol aawɗeele

Rewindaade dawal puɗol e kuuɓal, ummaade e abbere aawaande haa abbere soñaande ko bettere, ittugol kumpa e mbelemma . Ɗum ina walla kadi e jokkude e wuurtinde jey e nder duuɓi – duuɓi e dow jokkondiral teeŋtungal hakkunde neɗɗo e ladde. Waɗde noon ɗum hay gooto heeroraaki kadi alaa njaru. Heddaade e oon ganni guurɗo e jokkude mo ko huunde yeñoraande, sabu ko kañum tan woni feere fotnde reweede ngam danndude e hesɗitinde ceertugol ciiri goodɗi ɗii.

Ɗum noon ko faayiida mawɗo tawde waylowaylooji weeyo teskaaɗi e winndere ndee e ɗee kitaale ɓennuɗe, cuɓtagol e cowgol ciiri jahdooji e ngonkaaji leydi e weeyo laaɓtuɗi walla e waylo waylooji weeyo jaawɗi ko dikkande nde fotaani woppeede tan e juuɗe jom jawɗeele en wonɓe e nder gollorɗe mawɗe.

Caggal ɗum kadi, janngude e tottirgol ngal ganndal – gollorgal leslesal e guurngal ma wallu e heɓindaade bannge e peeje men guurduɗe.

Miijo waɗde fim jaŋde e jeñtingol aawɗeele arii ko e sahaa nde joljole keewɗe ndenndini yimɓe ujjunnaaje – ujjunaaje e tiitoonde aawdi, baŋkeeji mooftirɗi gabbe, ruumooji ngam haɓde e sarɗi keso orop oo, luulɗe hirjinooji ngam finndinde renndooji. Ɗee baɗe fof mballii e teskaade perde e ŋakkere gannde heewde e fannu oo.

Film « Aawɗeele keelaaɗe » oo, caggal duuɓi ɗiɗi juɓɓingol, o yaltii e demminaare 2015. O yuɓɓiniraa ko addude jaabawuuji keewɗi e naamne jowitiiɗe e jeñtingol aawɗeele.Wideooji ngam janngude feewnude aawɗeele mum peccii ko e sifaaji ɗiɗi , ABC jii kuuɓtidinɗi e tuugnorɗe tabitɗe wonande kala lujum.

Peeje jeñtingol aawɗeele dewnaaɗe e nate : karalle ABC

ABC ko binndanɗe jowitiiɗe e wowlaango bayɗe no piindugol, abbere, peɗondirgol puɗi, hol no aawdi suɓirtee, cuɓtagol puɗi keeltanaaɗi – aawɗeele. Binndanɗe goɗɗe ɓurɗe tabitineede ina paamna piindugol baɗirangol juuɗe « cucurbitacées », karalle joñgol puɗi keeltanaaɗi – aawɗeele, jaltingol e ceerndugol gabbe. Gooto fof ina waawi naatde e binndanɗe ɗee fawaade e muuyooji mum e nafooje sahaa oo.

wideodji ngam yeñtinde aawɗeele men felo e felo

Filmuuji capanɗe tati tokoosi ɗi hojomaaji sappo lujum kala mbaɗaama wondude taƴe ceergol, piindugol, daawal puɗol haa coñal gabbe, ceerndugol, jaltingol e mooftugol aawɗeele. Ma on taw e hello ngoo wideooji pamminooji kala ko yowitii e jeñtingol aawɗeele.

Filmuuji ɗii mbaɗaa ko France, e nder sardiŋŋaaji remooɓe keewɗi, kono tinndinirɗi baɗaaɗi ɗii fof ina mbaawi yahdude e nokkuuji keewɗi e kilimaaji ceertuɗi. Daande yaltunde ndee ina duusa nate ɗee ngam addude laɓɓitinooje jojjuɗe ɓeydooje faamaamuya. Ngal kuutorgal jaŋde ina woodi kadi e sifaa PDF,ngam duusde on e janngugol mon tabitngol , e nokkuji mon gollorɗi.

Oo sit ko jokkol neesuyaŋkeewol film oo. Jeeygol DVD ɗii nafata ko wallitde keɓgol ngalu mbela geɗe ɗee ina njalta e internet, naatgol e nder sit oo e baɗgol wideooji ɗii, fulooji baɗeteeɗi ɗii e ɓamtaare eɓɓore ndee. Faandaare amen ina weeɓi faamde, ina laaɓti kadi ko anniya juumtuɗo : wallude yimɓe fof , e nder leyɗeele winndere ndee fof janngude yeñtinde aawɗeele fawaade e ciiri nokkuuji ɗii ngam ñiiɓnugol ñaamdu moƴƴuru e deengol ceertugol ndemaanteeje goowaaɗe tawa njillaani e ko ummii e mbaylaadi.